Dokumenttisarja: A to Z: The First Alphabet; How Writing Changed the World

Tänään katsoimme ohjaaja ja käsikirjoittaja David Sintonin kaksiosaisen dokumenttisarjan, nimeltään A to Z: The First Alphabet & How Writing Changed the World. Se kertoo missä syntyivät ensimmäiset aakkoset ja miten niistä kehittyi kirjoitettu teksti. Eri tutkijat selvittävät aakkosten alkuperää ja miten kirjoistaito muutti ihmiskunnan historian. Paperin käyttö ja kirjainpaino mahdollisti tiedon ja ideoiden leviämisen ennennäkemättömällä nopeudella.  

OSA 1: Kirjoitustaidon synty (Aakkosten alkuperä / The First Alphabet) 

Kirjoittamisen ja typografian historia 

Tajusin tämän elokuvan katsomisen, että elämme usein maailmassa, jossa otamme kaiken itsestäänselvyytenä. Suuri osa elämästämme riippuu viestinnästä. Yksi ihmiskunnan tärkeimmistä keksinnöistä on oppia kirjoituskykyä. Kirjoittaminen on huikea idea, mitä on ikinä keksity. Käytämme kirjoitettua sanaa tehokkaana viestinnän välineenä. Kirjoitetulla sanalla on suuri merkitys ilmaisussa, hallinnossa, oppimisessa ja tiedon välittämisessä tuleville sukupolville. 

Ensimmäisessä osassa puhuttiin paljon Egypti ja lähi-itämaissa löydetty hieroglyfeistä. Tetin haudan seiniin on kaiverrettu tuhansia tyyliteltyjä kuvia. Se on varhaisin tunnettu kokonainen muinaisegyptiläinen kirjoitus. Kuvat ovat hieroglyfejä eli kirjoitusjärjestelmä, joka on pyramidejakin vanhempaa. Tässä voidaan katsoa, että egyptilaiset ymmärsivät kirjoitutettujen sanojen voiman, koska sen avulla voidaan kertoa omasta asioista tuleville sukupolville ja metaforisesti elää ikuisesti. 

Hieroglyph

Kaikissa yhteistöissä kirjoitetaan. Kynän ja sivelin avulla voi ilmaista ajatuksia, tallenta tietoja, tutkia tähtiä, laatia runoja, ja kirjoittaa toiselle kirjeitä. Kirjoittaminen yhdistää ihmiskunta enemmän kuin muu toiminta.

Brody Neuenschwander, kalligrafi 

Miten välitettiin tietoa ennen opimme kirjoitustaidon? Sarjassa katsotaan, että Australian alkuperäiskansojen kulttuuria on välitetty eteenpäin suullisena perimätietona runojen ja laulujen avulla kymmeniätuhansia vuosia ilman muistiin kirjoittamista. Sitten he pohtivat, että mistä tulii tarve tallentaa tietoa kirjoittamalla? 

Irving Finkel mukaansa, Mesapotamiassa asuva Sumerilaisilla oli itsenäisiä kaupunkivaltioita, jossa oli paljon asukkaita, jotka ovat kuuluneet erillisellä sivilisaatiolla. Esim. maanviljelijöitä, viranomaisia jne., He haluaisivat laskea yhteen tuotu ruokaa, jakaa sen ja samalla pitää jonkunlaista kirjainpitoa ja tästä syntyi kirjoitusjärjestelmien tarvetta. Kun on tarve sitten aina on idea.

Hieroglyfejän jälkeen tuli piktogrammit, mikä oli ensimmäisten kirjoitusjärjestelmien perusta. Sen kautta ihmiset pystyivät tekemään arkisista asioista alkeelliseen kirjanpitoon.  

Elokuvassa puhutaan paljon rebus-periaatteesta. Se on kuva, joka esittää jotain tunnistettavaa, mutta samalla se edustaisi vain kuvaamansa asian äänettä. Merkin käyttöä äänteen symbolina kutsutan rebus-periaatteeksi. Rebus-periaate vaati katsomiseen lisäksi lukemisen taitoa. Rebus-periaate oli löydetty eri kulttuurissa kuten Kiina, Egypti, Mesapotamia jne., Miten se on mahdollista? Tutkijät kertovat, että joko ihmiset kulkevat paikasta toiseen tai kaikki ihmiset ajattelevat samalla tavalla.  Sarjassa kerrotaan, kun kuvat saatiin puhumaan, hallitsijat pystyivät kirjoittamaan valtakautensa historiaan, laatiman lakikokoelmia, hallinnoimaan laajoja imperiumeja ja rakentamaan monumentteja, jotka hämmästyttävät nykypäivänäkin.  

Kiinalainen kirjoitusjärjestelmä on ikivanha. Pohjimmiltaan kiinalais- kirjoitus on kuviteltu kuvia kuten hieroglyfit. Professori Yongsheng Chen tutkii kiinalais ja egyptylais kirjoitusjärjestelmiä. Hänen mukansa pelkästään piktogrammit ei toiminut, kun pitää selittää abstraktista asioista ja sen takia syntyi rebus periaate. Se sisältää paljon homofonia eli sanat, joka kuulostavat samalta mutta joilla on eri merkitys. Hän kertoo , että homofonit tekivät symbolien tunnistaminen vaikeammaksi ja sen takia käyttiin determinatiivi.  

Determinaatiivi on symboli, joka luokittele sanoja eri ryhmiin ja osoittaa sitten oikean tavan lukea kirjainmerkkejä.  

Professori Yongsheng Chen

Sarjassa tutkijat kertovat, että alkuperäistä hieroglyfeistä syntyi nykyisin aakkoset, mutta matkan varrella se muodostuu eri tavalla, joten nyt on vaikea ehkä yhdistää niitä. Rebus periaate antoivat tie aakkoselle, jotka ovat yksinkertaisempi järjestelmä. Niiden avulla kirjoitustaito levisi paljon suuremmalle ihmisjoukolle. Kirjoitustaito alkoi levitä tavallisen kansan pariin nopealla vauhdilla graafisen evolution-, paperi ja kirjainpainon vuoksi.  

OSA 2: Miten kirjoitustaito muutti maailman 

Niin kuin käsin kirjoitetut tietueet muuttivat yhteiskuntien toimintaa, painokone muutti tiedon leviämiseen. Tässä sarjassa katsomme kuinka tekniikat- kynästä paperiin painokoneeseen auttoivat tiedon levittämiseen. Sarjassa Dr. Brody Neuenschwander tutkii painatuksen alkuperää papyruksista painokoneisiin. 

Egyptilaiset tekivät maailman ensimmäinen paperin ‘papyrys’ kasviksen avulla. Kulttuuri levisi ympäri maailma ja papyrus oli hyvää vientituote. Egyptistä papyrys lensi Rooman ja papyruskääröt toimivat roomalaisten kirjoina vuosisatoja. Papyruksen helppoon saattavuuden takia syntyi kirjallisuus-kultuuri Roomassa. 

Mutta silloin Europassa vaan käytettiin tuhansia vuosia pergamentti (eläintuote) kirjoituspohjana. Sarjassa kalligrafi Brody Neuenschwander, kertoo miten selkeästi näy vaalea eläimen selkäranka pergamentilla tehty kirjoituspohjalla. Sitä taiteltaisiin keskeltä, siksi kirjassakin on ‘selkeä’. Yhdestä pergamentistä saattiin 8 lehteä/sivuja eli koodeja. Silloin kynäkin oli eläin tuote – linnun sulka. Mutta verrattuna papyruksen, pergamentti suosii hidasta ja varovaista kirjoittamista. Keskiajalla kirjat olivat harvinaisia aarteita Euroopassa.  

Kun siirryttiin antiikista keskiaikaan ja papyryksesta pregmantiin, laaja lukijakunta supistu hyvin pieneksi. Kirjoitusvälineilla ja teknikoilla voi olla valtava merkitys kultuurin kehittymiseen. – 

Brody Neuenschwander, kalligrafi 

Kiinalaiset ovat keksineet mitten valmistellaan paperit. Kiinalainen paperi oli kestävä ja sivut oli helppo ommella yhteen kirjaksi. Paperia oli runsaasti saatavilla ja sellaisia ei ollut Euroopassa. Paperin tekeminen oli kiinalais-valtiosalaisuus joka kesti noin 600 vuotta. Ei kukaan muu tienneet miten valmistellaan paperia.

Mutta sitten Islamilaiset myös saivat sen tietoa ja he perustivat monta paperi tehtaita. Tiedon leviäminen kehitti Islamilaisen kulttuurin. Samalla kaikki aiheet kuten matematiikka, kemia, uskonto, fysiikka kehittyi ja tiedot kulkivat nopeasti. Lopulta eurooppalaiset myös oppivat paperin tekemistä ja kultaseppä Johannes Gutenberg haluaisi käydä vielä askele eteenpäin. Kirjainpainamiseen vallankumous Euroopassa alkoi Mainzissa Sakssa vuonna 1448, kun kultaseppä Johannes Gutenberg alkoi valaa kirjainmerkkejä metalliin. Hän etsii keinoa tehdä tekstiä kopioita nopeammin. Painokoneen, avulla hän keksi nopeuttamaan sanojen asettamista sivulle. Yhtäkkiä yhdellä painokoneella kaksi työntekijää voisi tuottaa 2500 sivua yhdessä päivässä. Kahden viikon kuluessa koko kirja voitaisiin tulostaa 1250 kappaleena. 50 vuoden kuluessa miljoonia kirjoja oli painettu. 

Painokone ei vain mullistanut tietotekniikkaa, vaan nosti Euroopan innovaatioiden eturintamaan. 

Mitä opin? 

Jokapäiväisessä elämässämme niin tavallisilla asioilla voi olla myös valtava historia. Arvostan vieläkin enemmän paperia ja digitaalista tekniikkaa, joka tekee elämästämme niin yksinkertaista. Kynä on todellakin mahtavampi kuin miekka. 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑

Create your website with WordPress.com
Aloitus
%d bloggaajaa tykkää tästä: