Helvetica ja globaali visuaalinen kulttuuri

Kuva: Helen Todd Pinterest

Tänään katsoimme ‘Helvetica’ dokumenttielokuvan, joka kertoo typografiasta, graafisesta suunnittelusta, globaalisesta visuaalisesta kulttuurista ja erityisesti yksi tunnetuimista fontista, ’Helveticasta’.  Se kertoo, miten kirjasintyyppi vaikuttaa elämäämme.

Elokuva: Helvetica, Ohjaus: Gary Hustwit, julkaisu vuosi 2007 samaan aikaan kirjasimen 50-vuotisjuhlan kanssa vuonna 1957. 

Ohjaaja Gary on yrittänyt, tuoda esille Helvetica fontin historia, käyttötarkoitusta, symbolia ja merkitystä. Elokuvassa haastatellan useita tunnettuja grafista suunnittelijoita eri aika-kausilta ja keskustellaan heidän työstään, luovasta prosessistaan sekä heidän valinnoista ja estetiikasta. Elokuvan tarkoituksena on näyttää, Helvetica kirjasimen kauneutta ja valaista kirjasintyyppien takana olevat persoonallisuudet. Siinä tutkitaan myös modernistien ja postmodernistien välistä kuilua, joista nähdään kritiikkiään versiota myös kirjasintyypistä. Elokuvan kautta voidaan katsoa, että jokaisen kirjasinlajin takana on tarinoita ja ihmisiä, jolla on luovuus ja vahva mielipidettä.  

Elokuvassa, grafista suunnittelijat kertovat, että kirjasinlajit ilmaisevat tunnetta ja mielialaa. He antavat sanoille värejä. Helvetica on yksi tunnetuimmista kirjasinlajista maailmassa. Se on olemassa kaikissa paikassa. Graafisen ja visuaalisen viestinnän avulla, meillä on valta kommunikoida miltä maailma näyttää tällä hetkellä ja mihin pyrimme tulevaisuudessa. Sen takia visuallisen suunnittelija pitää toimia vastuullisesti, koska hänellä on valta vakuuttaa ihmisiä.  

‘We try to cure visual disease, with design!’ 

Massimo Vignelli  

Massimon mukaansa, hyvä typografiasuunnittelija tulisi miettiä kirjainten välinen etäisyys. Hän kertoo, että typografia ei ole mustavalkoinen, mutta se on pelkästään valkoinen. Hän sanoo, että mustan välissä oleva valkoinen osaa (negatiivinen tila) antaa muotoa kirjaimelle. Sen takia Helvetica on hyvää fontti hänen mielestään. Se on moderni, selkeä, sopii kaikki aiheisiin. Hänen mukaansa, Helvetica fontti on niin neutraalinen, että voidaan sanoa, rakastan sinua ja vihaan sinua samalla fontin avulla ja selkeäasti ilmaista tunnetta.  

Kuva: Agi Choote Pinterest

Wim Crouwel 

Wimin mukaan, kirjasinten on oltava selkeitä, luettavia ja suoraviivaisia. Helvetica fontti on juuri sitä ja se on neutrallinen. Hän käyttää ruudukoita (grids) kun hän suunnittele jotain koska ne antavat tietyn järjestyksen, mikä selkeyttä suunnittelu prosessi.  

‘In Helvetica font, a letter lives in a powerful matrix of surrounding space!’  

Mike Parker, Director of typographic development  

Mike:n mukanansa Helvetica fonti korostaa negatiivisen tilan käyttöä.  

Matthew Carter, Type Designer 

Hän kertoi kuinka hän yleensä aloittaa kirjasintyypin suunnittelun. Ensin hän muotoile kirjaimet h, o ja p. Hän muotoile sne joko serifiks tai sans serifiksi. Hän katso miten kurvit toimii, määrittelee kirjaimen ulottuvuus ja katso kirjainten muotoilu. Lopuksi hän tekee sana niistä kirjaimista esim. ’shop’, jossa hän testaa kirjasin luettavuus.  Hänen mukaansa luettavuus testaa kirjasimen toiminnan.  

Helvetican Historia 

Miten Helvetica kirjasin syntyi on epäselvä.

Rick Poynor, Design Writer 

Hän kertoo, että Sveitsiläiset suunnittelijat yrittivät 1950-luvulla laatia kansainvälisesti hyväksyttävän typografisen suunnittelun. Helvetica saapui tänä aikana vuonna 1957, jolloin tarvittiin järkeviä kirjasimia, joita voidaan soveltaa kaikenlaiseen nykyaikaiseen tietoon.  

On sanottu, että Haasin johtaja Eduard Hoffmann haluaisi tehdä moderni versiota Berthold Akzidenz Grotesk fontista. Hän tilasi entisen työntekijän ja freelance-suunnittelijan Miedingerin piirtämään päivitetyn sans-serif-kirjasimen. Tulosta kutsuttiin nimellä Neue Haas Grotesk, mutta sen nimi muutettiin myöhemmin Helvetica-nimeksi, joka on peräisin Sveitsin latinankielisestä nimestä Helvetia, kun Haasin saksalaiset emoyhtiöt Stempel ja Linotype alkoivat markkinoida kirjasinta kansainvälisesti vuonna 1961.

Leslie Savan, Media Writer 

Leslie Savan mukaan hallitukset, isot korporatiot kaikki hyväksyivät Helvetican nopealla vauhdilla koska fontti oli neutraalinen ja samall siinä oli inhimillinen elementti. He halusivat ennakoida olevansa avoimia, hyväksyttäviä, saavutettavissa olevia ja vastuullisia.

Helvetica ilmestyi nopeasti yrityksen logoissa, kuljetusjärjestelmien opasteissa, kuvataideteoksissa ja lukemattomissa muissa käyttötarkoituksissa maailmanlaajuisesti. Kirjasimen sisällyttäminen kotitietokonejärjestelmiin, kuten Apple Macintosh vuonna 1984, vain vahvisti sen yleisyyttä. Esimerkkit missä Helvetica fontti on käytetty: BMW, Nestle, Target, Lufthansa, Oral-B, IRS Vero lomakkeet, NASA, American Airlines jne., 

Helvetican kritiikit

A real typeface needs, rhythm , needs contrast and comes from handwriting. But Helvetica hasn’t got any of it.

Erik Spiekermann

Hänen mukaansa ‘suosittu ei valtamatta tarkoita hyvää’. Hän sanoo, että Helvetica ei koskaan mene pois maailmassa, koska se on oletusfontti, se on kuin ilma, se on vain olemassa. Hänen mukaansa kaikki kirjaimet Helvetica kirjasimessa näyttävät yhtä samalta ja se ei antaa sille persoonallisuutta. Me joskus hyväksytään jotain koska se on tunnettu, koska se on suosittu, koska kaikki käyttävät sitä jne., Se on vaan hyvin markkinoitu.

Paula Scher 

Hän on myös Helvetican kritiikkiä, joka vertaile Helvetican sotaan ja vanhanaikaisuuteen. Hän sanoo, että tuntuu siltä, että pakotetaan Helvetican käyttöä ja maalataan koko maailman yhdellä kirjasimella. Hänen mielestänsä kirjasimella voi olla henki ja välittää mielialaa ja se voi olla oma välineesi, jonka avulla voidaan ilmaista kaikenlaisia asioita. Helveticalla puuttuu nämä asiat täysin.  

Stefan Segmeister myös vahvistaa, että Helvetica on melkein jokaisessa paikassa ja tekee sen tylsäksi.  

Dont confuse legibility with communication. There is a thin line between simple, clean and powerful and simple, clean and boring.  

David Carson 

Lopuksi Michael C. Place kertoo, että Suurin palkkio on saada emotionaalinen vastaus luomukseesi. 

Mitä opin?

Tykkäsin miten intohimoisesti Gary on tehnyt dokumenttielokuvan sellaisesta aiheesta, josta en kuvittelisin kiinnittaa huomiota arkielämässä. Tajusin, että huomamatta monta asioita vakuuttaa meidän mielipidettä, jopa kirjasimet myös. Elokuva avasi oven, graafisen suunnittelun maailmaan ja sen vaikutuksiin tavallisiin ihmisiin. Oli hyvä seurata graafisen maailmaan historia, vaikutuksia ja oli todella mielenkiintoista kuunnella alan ihmisten mielipidettä. Opin myös, miten nykyään kaikki koneet nopeuttaa visuallisen suunnittelu prosessi, verratuna 50 luvulla. Nyt katson eri silmillä maailmani ja arvostan enemmän alan ihmisiä.

Tässä linkki elokuva Helveticalle https://vimeo.com/286172171

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑

Create your website with WordPress.com
Aloitus
%d bloggaajaa tykkää tästä: